Hämeenkyrön Museo- ja kotiseutuyhdistyksen syntysanat lausuttiin vuonna 1933. Perustajajoukon päällimmäisenä tavoitteena oli saada oma ulko- ja sisämuseo. Yhdistys lähti ponnekkaasti pitkäaikaisen puheenjohtajansa rehtori Antti Raipalan johdolla liikkeelle ja sai keräyksellä kokoon suuren museoesinekokoelman kyröläisistä kodeista.
Nykyisin kunnan kulttuuritoimen hallinnoimassa Hämeenkyrön Museossa on esillä runsas 4000 esinettä. Museo, joka on 3-kerroksinen entinen kruunun viljamakasiini, sijaitsee Kurjenmäen kyljessä vastapäätä vuonna 1782 valmistunutta kirkkoa ja sinne on kesäkaudella vapaa pääsy.
Toinen yhdistyksen mittava saavutus on ollut F.E. Sillanpään syntymäkodin Myllykolun osto ja kunnostus. Pahasti rappeutunut torppa hankittiin kirjailijan 70-vuotisjuhlien kunniaksi 1958. Se avattiin kunnostettuna yleisölle 1962, jolloin seuraa luotsasi toinen pitkäaikainen puheenjohtaja, agronomi Tuomo Linnainmaa. Hänen aikanaan toteutettiin yhdistyksen nimen muutos Hämeenkyrö-Seuraksi.
Myllykolun maisemat ovat runsaan 30 vuoden ajan ihastuttaneet myös kesäteatterivieraita. Hämeenkyrö-Seura on ollut mukana toteuttamassa mm. kesällä 2002 esitettyä Hurskas kurjuus -näytelmää. Vuotta aiemmin kirkonmäellä esitetty Pappilan maisteri kertoi autenttisessa ympäristössä nuoren Yrjö-Sakari Yrjö-Koskisen elämästä. Hänen 1851 julkaistu kirjansa Kertomus Hämeenkyrön pitäjästä oli ensimmäinen suomen kielellä kirjoitettu pitäjänhistoria Suomessa. Keväällä 2017 Myllykolun toiminta siirtyi Hämeenkyrön kunnalle.
1990-luvun näyttävimpiä ja myös haasteellisimpia tapahtumia Hämeenkyrö-Seuran toiminnassa ovat olleet Valtakunnallisten kotiseutupäivien järjestelyissä ja toteutuksessa mukana olo, Hämeenkyrön maisemamatkailuhankkeen aloitus ja vetäminen sekä edellä mainitut kesäteatteri-produktiot. Lähes kyseisen vuosikymmenen puheenjohtajana toiminut opettaja Marja Lepola kuuluu Suomen Kotiseutuliiton hallitukseen, joten seuralla on linkki valtakunnallisesti korkeimmalle kotiseututyön tasolle.
2000-luvun alusta Hämeenkyrö-Seuraa luotsasi metsänhoitaja Harri Isomuotia, jonka aikana jatkui vakaa kotiseutuharrastuksen vaaliminen. Vuosikymmenen puolivälissä puheenjohtajuus siirtyi uudelle vetäjälle- Vanhempi konstaapeli Esa Koivuselle. Vuodesta 2015 lähtien seuran puheenjohtajana on toiminut Kaija Rask. Mainittakoon, että seuran noin 200 jäsenen joukossa on perustajien jälkeläisiä jo kolmannessa polvessa.
Seuran vuodesta 1975 lähtien julkaisema Kyrön Joulu -lehti on odotettu joulutunnelman luoja myös paikkakunnan ulkopuolella. Hyvin toimitettuna se tallentaa ansiokkaasti Hämeenkyrön historiaa ja nykypäivää pienen ihmisen näkökulmasta.
Keskikesän kohokohtaa juhannusta vastaan ottamaan seura kutsuu kaikkia paikallislehden välityksellä. Aattoiltana Kurjenmäellä ohjelmassa on perinteisesti lipunnosto, kevään ylioppilaan puhe kotiseudulle ja yhteislaulua. Siellä syntyy oikea suomalainen juhannustunnelma, ja monet jatkavat silmittelemään rannoille hiljalleen syttyviä kokkoja.
Hämeenkyrö-Seura tukee kotiseudun kulttuurielämää monin tavoin. Se toimii osaltaan yhteisten hankkeiden ja erilaisten tapahtumien järjestelyissä mm. kunnan kulttuuritoimen apuna.
TERVETULOA MUKAAN TOIMINTAAN !